29.2.2008

Kognitiivinen oppipoikamalli kestävän kehityksen oppimisessa

Tällä foorumilla kognitiivisen oppipoikamallin ryhmä kehittelee oppimistapahtumaa, jonka tavoite on:

  1. kuvata kognitiivista oppipoikamallia ja sen käyttöä oppimisen pedagogisena mallina
  2. opettaa kestävää kehitystä kognitiivisen oppipoikamallin keinoin
  3. käyttää omassa työskentelyssään ongelmaperustaista oppimista (PBL)
  4. valmistautua esittämään tuotoksensa lähipäivillä ja julkisessa Internetissä

Lisätietoja:

Mestari ja oppipoika -kampanja

Mestarikiltaneuvosto ry: Mestareita ja kisällejä läpi vuosisatojen

OPH: Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Mestarikiltaneuvosto: Mestarin eettiset ohjeet

Jyväskylän yliopisto: Piiloinen tieto

Markku Kuivalahti: Oppiminen ja oppimisympäristöt aikaisemmin ja nyt

22 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei kaikki!

Tässä meidän tehtävä ja ensimmäisen opetuskerran anti.

Opetamme kaikille kognitiivisen oppipoikamallin. Millainen on kognitiivinen oppipoikamalli?

Kestävän kehityksen aiheena meillä on kotitalouden kulutusketju, jätteiden käsittely. Miten siihen voidaan vaikuttaa, jotta luontoäiti säästyisi?

Mitä hyöytä on yksilön valitsemista hyvistä ekologisista valinnoista?

Miten voit vaikuttaa kestävään kehitykseen?

Ennen seuraavaa lähikertaa, joka on 28.3 jokainen tutustuu kognitiiviseen oppipoikamalliin, ja kirjoittaa siitä omin sanoin lyhyen esittelyn tänne blogiin. Samoin jokainen tutustuu ensi kertaa varten kestävään kehitykseen, kierrätykseen ja luontoäidin suojelemiseen. Siitä jokainen laittaa hyviä linkkejä tai juttuja tänne blogiin.

Hyviä opiskeluintoja!

Mari

Anonyymi kirjoitti...

Jaaha yksi linkki tuli kahteen kertaan ja yksi puuttui.

Eli puuttui tämä.

http://www.sll.fi/luontojaymparisto/kestava/jatepolitiikka_uusi/ennaltaehkaisy


Terveisin Mari

Anonyymi kirjoitti...

Hei!

Mun molemmista jutuista tuli niin pitkä, etten liitä niitä tähän. Jätteiden käsittelyn aiheena on lasinkeräys kestävän kehityksen kannalta. Jos joku on kiinnostunut vaikka kehittämään ideaa eteenpäin, laitan jutun spostina.

Päivi

Anonyymi kirjoitti...

Kognitiivinen oppipoikamalli:
Työskentely tehtävää mallintavan mestarin alaisuudessa, oppipojat tekevät itse, mestari ohjaa ja valmentaa vetäytyen vähitellen taka-alalle, oppipoika työyhteisön jäsen, mikä motivoi.

Kierrätä vaatteita.
Kierrätä pulloja.
Kompostoi ruokajätteet.
Lehde, pahvit ja patterit keräykseen.
Älä osta mitään turhaa.
Valitse vähän energiaa kuluttavia koneita.
Käytä julkisia kulkuvälineitä.

Tässä vähän alkua.

Terveisin
Tarja

Anonyymi kirjoitti...

KOGNITIIVINEN OPPPIPOIKAMALLI:

Kognitiivisen oppipoikamallin tarkoituksena on opettaa oppijalle asiantuntijoiden käyttämiä ajattelu- ja toimintamalleja. Oppija havainnoi ja harjoittelee ohjauksessa, oppien asiantuntijalle eli alan ammattilaiselle ominaisen tavan toimia ja ajatella. Ajatuksena on, että oppiminen muistuttaa aina vanhanajan mestarin ja oppipojan yhteystyötä. Oppiminen pyritään muokkaamaan autenttiseksi toiminnaksi autenttisissa tilanteissa - näin saavutetaan todellisia tietoja ja taitoja, "ammattikunnan jäsenyys". Näin tiedot kehittyvät, mutta samalla kehittyy myös tapa käyttää tietoja (hiljainen tieto). Oppimisprosessi on vastavuoroinen: esim. opettaja opettaa strategian tai mallin asian oppimiseen, sitten oppilas ottaa opettajan roolin ja tekee saman, oppimisen kohteena olevan asian. Opettaja ohjaa oppipoikaansa muodostamaan hyviä kysymyksiä, kunnes vetäytyy taka-alalle. Käytetään ammatillisessa koulutuksessa, työssäoppimisessa ja henkilöstökoulutuksissa varsinkin perehdyttämisessä. Oppipoikamallissa käytetään mallintamista, ohjaamista, tukemista ja artikulointia suullisesti.

Siinä mun lyhyt versio siitä, mitä on kognitiivinen oppipoikamalli.

Mari

Anonyymi kirjoitti...

Jätteiden kierrätys

Kierrätys tarkoittaa materiaalin, esineen tai muun kulttuurillisen Jokainen voi kierrättää myösasian käyttämistä hyödyksi uudessa yhteydessä. Usein kierrätyksellä tarkoitetaan jätteiden hyötykäyttöä uusien tuotteiden valmistuksessa. Kierrätys vähentää yleensä neitseellisten raaka-aineiden ja energian kulutusta, minkä vuoksi se on ympäristöä säästävä ratkaisu.
Kierrätystä varten jäte tulee lajitella materiaalin mukaan. Kotitalousjätteestä voidaan lajitella erilleen ja hyödyntää esimerkiksi lasi, paperi, metallijäte, pahvit, ja kartongit sekä energian tuotantoon kelpaava jäte kuten tietyt muovit ja tekstiilit. Myös biohajoava jäte voidaan kierrättää kompostoimalla tai mädättämällä. Näin syntyvästä biokaasusta voidaan tuottaa energiaa, ja kompostoinnissa syntyvä multa voidaan käyttää viherrakentamisessa.

Kaupungeissa on usein kierrätyskeskuksia, joihin voi viedä tarpeettomia tavaroita.
Lajittelematon sekajäte varastoidaan kaatopaikoille. Kaatopaikkajätteen määrä kasvaa koko ajan, vaikka kierrätysmahdollisuudet ovat lisääntyneet.

Kotitalouksissa syntyvän yhdyskuntajätteen vähentäminen:
•Ruuan pilaantumisen välttäminen
•Vältä turhan ruuan ostamista/hankintaa.
•Annostele lautaselle vain sen verran ruokaa, kun jaksat syödä.
•Älä valmista turhaan ylimääräistä ruokaa.
•Säilytä ruoka oikeassa lämpötilassa; suosituslämpötila jääkaapissa +2–5 ºC ja pakastimessa noin –18 ºC.
•Ole ruoanvalmistuksessa huolellinen: älä tuhlaa raaka-aineita, polta ruokaa pohjaan tai valmista sitä muuten käyttökelvottomaksi.
•Käytä valmis ylimääräinen ruoka mahdollisuuksien mukaan toisen aterian raaka-aineena. Esim. tee keitetystä perunoista pyttipannua ja pastasta salaattia.
•Annostele pesuaine harkiten.
•Vertaile tuotteiden pakkauksien materiaalin määrää, valitse vähän pakattu tuote.
•Valitse pesuaineissa uudelleentäytettävät pullot ja pakkauket.
•Hanki vaihtopäiset siivous- ja puhdistusvälineet.
•Älä osta turhaa.
•Vältä muovipussien ostoa.
•Kulutus vähenee, jos et aina osta omaa, uutta tavaraa. Säästät luontoa ja kukkaroa, jos jaettu riittää ja käytetty kelpaa. Säästöä syntyy myös, kun sisustaessa vähennät hukkaa ja pidennät tarvikkeiden käyttöikää.
•Vanhempainringit, asukasyhdistykset, kaupungit, vuokraamot ja järjestöt tarjoavat monenlaisia tarvikkeita lainaksi tai vuokralle. Päivä- ja aikakauslehdet voi jakaa naapurin kanssa.
•Lainaa kirjat kirjastosta.
•Anna aineettomia lahjoja.

Eli siinä minun lyhyt juttuni kierrätyksestä. Osaan kyllä taas tänään olla NIIN lyhytsanainen että. :)

Mari

Anonyymi kirjoitti...

Äh siinä ekassa kappaleessa on tapahtunut joku sananvaihdos juttu, eikä siitä saa mitään tolkkua. Eli se eka kappale menee oikeasti näin.

Kierrätys tarkoittaa materiaalin, esineen tai muun kulttuurillisen asian käyttämistä hyödyksi uudessa yhteydessä. Usein kierrätyksellä tarkoitetaan jätteiden hyötykäyttöä uusien tuotteiden valmistuksessa. Kierrätys vähentää yleensä neitseellisten raaka-aineiden ja energian kulutusta, minkä vuoksi se on ympäristöä säästävä ratkaisu.

Mari

Anonyymi kirjoitti...

http://www.dipoli.tkk.fi/ok/p/tehosalkku/opetus/lahestymistapoja_opetukseen/yhteistoiminnallisuus_oppimisessa.htm

Vastavuoroinen opettaminen Tämä on ns. kognitiivinen oppipoikamalli, jossa ajatuksena on, että sen avulla opiskelijat saavat ensin mallin ekspertin (opettajan tai tutorin) ongelmanratkaisustratefioista, jotka tämä on tehnyt eksplisiittisiksi. Tämän jälkeen opiskelijat itse kukin vuorollaan ottavat opettaja roolin ja käyttävät näitä strategioita opettaessaan ryhmänsä muita jäseniä. (n.6 jäsentä). Tässä mallissa on tärkeää, että vaikka opettaja siirtyy taka-alalle opiskelijoiden taitojen edistyessä, hän kuitenkin koko ajan seuraa ja ohjaa opiskelijoita.

ps. Eksplisiittisyys: teoria tulee muotoilla siten, ettei sitä ei voi tulkita monella tavalla.

t. martti

Anonyymi kirjoitti...

moikka,

http://www.motiva.fi/fi/

tuolla oiva annos kierrätystä,

t. martti

Anonyymi kirjoitti...

http://www.sciencedaily.com/videos/2007/0407-possible_fix_for_global_warming.htm

ja taas löytyi lisää hakusanoilla

googlettamalla sanoilla
sustainability videos

t. martti

Anonyymi kirjoitti...

Konginitiivinen oppipoikamalli:

Ammatin oppiminen on kiinteästi sidoksissa työn sisältöön ja toimintaympäristöön. Opiskelu aidossa ympäristössä edistää tehokkaasti oppimista. Tietojen oppiminen edellyttää, että opiskelijalla on mahdollisuus pureutua työn sisältöön ja ammatilliseen toimintaan, jotta hän voi sisäistää työsuorituksen vaiheet ja harjaantua sujuvaan toimintaan.

Jouko

Anonyymi kirjoitti...

Luin tuoss pääsiäisen kunniaksi Ruohotie&Honka -kirjaa Skills
Siinä oli Näin;
Kognitiivinen oppipoikamalli pyrkii sosiaalistamaan oppijat autettiseen toimintaan aktiviteetin ja sosiaalisen interaktion kautta samalla tavoin kuin tapahtuu ammattiin valmentavassa oppipoikakoulutuksessa (Brown ym. 1989,37;Brant ym 1993). "KOGNITIIVINEN oppipoikamalli perustuu siihen, että ohjaajina tai roolimalleina toimivien asiantuntijoiden käyttämät sisäiset kognitiiviset strategiat ja ongelmanratkaisuprosessit tehdään oppijoille näkyviksi(eksplikoidaan), jolloin niistä tulee samalla tavalla havainnoitaviksi olevia kuin käsityöammattien erilasiet työprosesst perinteisessä oppipoikakoulutuksessa." Tämä on suoraa lainausta Skills kirjasta. Tynjälä on tuon ajattelumallin takana 1999
t. martti

Anonyymi kirjoitti...

Oppipoikamallia tuli käytettyä karkausviikonloppuna oppilaitoksessamme. Tällöin Paimiossa järjestettiin metsätyöhevoskurssi. Kurssin vetäjänä toimi kokenut hevosmetsuri, miltei hevosen alle syntynyt. Hän jakoi auliisti tietoa siitä, miten hevonen valjastetaan luokkivaljaisiin parireen eteen. Kertoi ja näytti, toisti niin monta kertaa kunnes jokainen osasi. Seuraavaksi antoi jokaisen kurssilaisen yksin valjastaa hevosen. Neuvoi heti kun apua tarvittiin. Tämän sujuessa antoi hyvää palautetta ja asia jätettiin hautumaan yön yli.
Seuraavana aamuna metsuri antoi valjaat kurssilaisten hyppysiin ja toi hevosen paikalle. Tuumasta toimeen ja hevonen valjaisiin.
Metsässä metsuri opasti miten tukit kuormataan rekeen ja myös miten kuorma puretaan. Eivät olleet mitä tahansa oksia vaan oikeita kunnon tukkipuita, painavia. Hän kertoi ajaolinjojen valinnasta niin, ettei reki pääse kaatumaan eikä kuorma purkautumaan. Mikäli näin kävisi, tulee kuskin olla nöyrä ja hevonen rauhallinen. Hätiköinti on turhaa!

Tämä kurssi oli oiva esimerkki kognitiivisen oppipoikamallin käytöstä.Sanasta oppipoika tulee eittämättä mieleen isältä pojalle tapahtuva tiedon jakaminen. Juuri tätä on hevosen käyttö metsätöissä tai pellolla kyntötöissä.

Tällaisia tuumaili Kirsi N.

Anonyymi kirjoitti...

Kognitiivinen oppipoikamalli
Kognitiivisessa oppipoikamallissa painotetaan oppimisen ja tiedon toiminnallista, situationaalista ja sosiaalistavaa luonnetta. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa, yritysten henkilöstökoulutuksessa sekä musiikin opiskelussa.
Lähtökohtana on, että opetus on autenttista toimintaa autenttisissa tilanteissa tavoitteena saavuttaa todellisia tietoja ja taitoja. Tiedot kehittyvät, mutta samalla kehittyy myös tapa käyttää tietoja (hil-jainen tieto). Esimerkiksi vastavuoroisessa opetuksessa opettaja opettaa strategian tai mallin asian oppimiseen, sitten oppilas ottaa opettajan roolin ja tekee saman, oppimisen kohteena olevan asian. Opettaja ohjaa oppipoikaansa muodostamaan hyviä kysymyksiä, kunnes vetäytyy taka-alalle. Ope-tuksessa voidaan käyttää metodeina mallintamista, ohjaamista, tukemista, artikulointia ja reflektiota.
Kognitiivisen suorituksen ohjaaminen, tukeminen ja reflektointi edellyttää mahdollisuutta näiden prosessien havainnointiin. Kognitiivisen oppipoikamallin ideana on eksperttien hiljaisen tiedon ja kokemuksen esittäminen sillä tavoin, että opiskelijat voivat havainnoida ja harjoitella näitä taitoja.
Päivi

Anonyymi kirjoitti...

Kotitalouden kulutusketju; jätteiden käsittely
Miten voit vaikuttaa kestävään kehitykseen?
Mitä hyötyä on yksilön valitsemista hyvistä ekologisista valinnoista?
Keräyslasi
Kestävän kehityksen näkökulmasta pitäisi kiinnittää enemmän huomiota jätteen synnyn ehkäisyyn kuin kierrätykseen ja jätteiden käsittelyyn. Ehkäisyä painottava jätepolitiikka on keino saada luon-nonvarojen kulutus kestävän kehityksen mahdollistavalle tasolle ja hillitä monia muita tuotannon ja kulutuksen ympäristöongelmia.
Jätteiden synnyn ehkäisy voi säästää suuria kustannuksia muiden ympäristöongelmien ratkaisemi-sessa. Nykyisin ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota kasvavan jätevirran yhteyttä ilmastonmuutokseen, metsien myrkyllisiin päästöihin, eroosioon jne.
Kuluttajan kohdalle tulee kuitenkin usein tilanteita, jolloin jätteen synnyn ehkäisyyn ei voi vaikuttaa. Hyvillä kulutusvalinnoillaan ja jätteiden lajittelulla hän voi kuitenkin vähentää osaltaan jätevuoren määrään. Esimerkiksi lasin kohdalla pullojen palauttaminen automaatteihin tai siirtyminen PET- pulloihin vähentää jätemäärää huomattavasti.
Jätepisteissä on omat astiat keräyslasille. Käytä lasinkeräysastioita oikein. Laita lainkeräykseen vain lasitölkit ja –pullot. Huuhtele ne hajuhaittojen ehkäisemiseksi ja poista niistä kannet sekä korkit. Muista, että sinne ei kuulu posliini, kuumuutta kestävä lasi (uunivuoat, kahvipannut, juomalasit, hehkulamput, ikkunalasi ja autojen tuulilasi) ja kristalli. Kierrätyslasista valmistetaan lasipakkauksia ja lasivillaa.
Turussa Varissuolla on reilun vuoden ajan kokeiltu metallin ja lasin yhteiskeräystä. Samaan jäteas-tiaan laitetaan siis metalli ja lasi. Kokeilu, joka jatkuu näillä näkymin vuoteen 2010 asti Varissuolla ja koko Akseli Kiinteistöpalvelujen toimialueella, on saanut positiivista palautetta. Jätemäärä on pysynyt samana, mutta yhdistämisen myötä riittää yksi jäteastia. Lisäksi jäteautoliikenne on vähen-tynyt, koska lasin ja metallin jäteastioita ei enää tarvitse tyhjentää eri kerroilla.

Päivi

Anonyymi kirjoitti...

Moro!

Ja vihdoinkin sitten meikäläisen näkemys asioista...

Eli Oppipoikamalli:
oppimisen tulisi muistuttaa aina vanhanajan mestarin ja oppipojan yhteystyötä. Oppimistilanne pyritään muokkaamaan autenttiseksi toiminnaksi autenttisissa tilanteissa - näin saavutetaan todellisia tietoja ja taitoja.

Tässä tämä lyhyesti ;)

Anonyymi kirjoitti...

Toisen tutoristunnon muistio.
Paikalla: Mari (sihteeri), Kirsi (puheenjohtaja), Roosa (havainnoija), Martti, Jouko, Päivi, Tarja, Marika
1. Ensin valitsimme ryhmästä puheenjohtajan, sihteerin ja havainnoijan.

2. Jokainen kertoi, mitä tietoa oli löytänyt kognitiivisesta oppipoikamallista.

3. Mietimme, miten opetamme oppipoikamallin avulla kotitalouden kulutusketjun.

4. Teimme päätöksen, miten opetus suoritetaan. Jaoimme tehtävät, tiedonhankinnat ja materiaalien tuomiset ensi kertaa varten.

5. Mietimme, mitä tietoa laitamme Wikipedian sivuille kognitiivisesta oppipoikamallista. Jaoimme siihen liittyvät tehtävät. Sihteeri kokoaa teoriatiedon ja lähettää Markulle.

6. Varmistimme, että kaikki ovat ymmärtäneet tehtävät ja odotamme innolla ensi kertaa, miten meidän esityksen käy.

Anonyymi kirjoitti...

Tässä vihdoin viimekertaisen tutorialin tarkailijan näkemys:
2. TUTOTRIAALI 28.3.2008

Tarkkailijan näkemyksiä 2. tutoriaalin kulusta:

-Puheenjohtaja selvitti aluksi hyvin käytettävissä olevan ajan käytön suunnitelman
-Kaikki osallistuivat heti aktiivisesti keskusteluun ja puheenjohtajalla oli ajoittain vaikeuksia hallita rönsyilevää keskustelua
-Opiskeltava aines oli hyvin sisäistetty, vaikkakin useammasta näkökulmasta
-Kirsillä oli erinomainen käytännön esimerkki, jossa sekä pedagoginen malli että kestävä kehitys kohtasivat
-Jokainen osallistuja oli kehittynyt kiteyttämisessä ja osasi nostaa uusia näkökulmia asiallisesti esille
-Marikalla erinomainen näkökulma vastavuoroisesta oppimisesta
-Kun tuli aika tehdä päätöksiä tunteet kuohuivat, mutta eteenpäinkin päästiin
-Päätöksiä tehtäessä ryhmä osasi tarttua yksittäisiin elementteihin, joiden ympärille kokonaisuutta luotiin
-Puheenjohtaja hallitsi hyvin tehtävien jaon, vaikka haastava tällainen yliaktiivinen ryhmä varmasti oli : )
-Motivaatio tehtävän valmistumiseen oli koko tutoriaalia kantava tekijä
-Joukkue oli työskentelyn päättyessä hengästynyt, mutta onnellinen!
Roosa

Anonyymi kirjoitti...

Hei!

Laittaisitteko tänne hiukan käsikirjoitusta siitä, miten "näytelmänne" tulee toteutumaan. On varmasti haasteellista yhdistää kognitiivinen oppipoikamalli ja kestävän kehityksen teemanne lyhyeen kuvaelmaan.

Markku

Anonyymi kirjoitti...

Hei Markku!

Meidän "näytelmä" on seuraavanlainen. Alussa on pieni esittely kognitiivisesta oppipoikamallista ja asioita joihin kannattaa kiinnittää huomiota näytelmän kuluessa.

Tapahtumapaikkana näytelmässä on aamupalapöytä, jossa äiti, isä ja lapset keskustelevat kotitalouksien jätteiden määristä, kierrätyksestä, jätteiden minimoinnista, turhien ostosten välttämisestä ja kirpputoreista. Isä ja äiti tavallaan opettavat lapsiaan isältä pojalle menetelmällä kierrätyksen ja kuluttamisen asioita. Näytelmässä on monia erilaisia viestejä kierrätyksestä, ja miten yksi ihminen voi pienin teoin vaikuttaa esim. jogurtti purkin koko, reilun kaupan banaanit, kertakäyttöiset paperit vastaan pyyhe yms.

Olemmeko ihan hakoteillä? Toivottavasti emme. :)

Mari

Anonyymi kirjoitti...

Moi kaikki,

laitoin sähköpostia kaikille koskien hevosjutun viilausta.
Näytelmässää todellakin perhe aamupalalla. Lapsia kaksi, kolme- ja 10 - vuotiaat.
Roosa johdattaa katsojet aiheeseen eli hän hoitaa ns. alkusanat. Näytelmän edetessä naapuri Mari saapuu paikalle lainaamaan sanomalehteä. Loppu osassa näytelmää kimppakyytiä polkupyörälla saapuu tarjoamaan Kirsi.

Eiköhän tästä hyvä tietoisku aikaan saada..

Kirsi

Anonyymi kirjoitti...

Tässä meidän WIkipediaan menevä juttu.

KOGNITIIVINEN OPPPIPOIKAMALLI


Teoriatausta

Kognitiivisen oppipoikamallin tarkoituksena on opettaa oppijalle asiantuntijoiden käyttämiä ajattelu- ja toimintamalleja. Oppimisen tulisi muistuttaa aina vanhanajan mestarin ja oppipojan yhteystyötä. Kognitiivisessa oppipoikamallissa painotetaan oppimisen ja tiedon toiminnallista, situationaalista ja sosiaalistavaa luonnetta. Oppija havainnoi ja harjoittelee ohjauksessa, oppien asiantuntijalta eli alan ammattilaiselle ominaisesta tavasta toimia ja ajatella. Oppiminen pyritään muokkaamaan aidoksi toiminnaksi autenttisissa tilanteissa. Näin saavutetaan todellisia tietoja ja taitoja, "ammattikunnan jäsenyys". Tietojen kehittyessä kehittyy myös tapa käyttää tietoja (hiljainen tieto). Oppimisprosessi on vastavuoroinen: esim. opettaja opettaa strategian tai mallin asian oppimiseen, sitten oppilas ottaa opettajan roolin ja tekee saman, oppimisen kohteena olevan asian. Opettaja ohjaa oppipoikaansa muodostamaan oppimista edistäviä kysymyksiä opittavasta asiasta, kunnes vetäytyy taka-alalle. Hän kuitenkin koko ajan seuraa ja ohjaa opiskelijaa. Mallia käytetään ammatillisessa koulutuksessa, musiikin opiskelussa, työssäoppimisessa ja henkilöstökoulutuksissa varsinkin perehdyttämisessä. Oppipoikamallissa käytetään mallintamista, ohjaamista, tukemista, reflektiota ja artikulointia suullisesti. Kognitiivisen suorituksen ohjaaminen, tukeminen ja reflektointi edellyttävät mahdollisuutta näiden prosessien havainnointiin. Kognitiivisen oppipoikamallin ideana on eksperttien hiljaisen tiedon ja kokemuksen esittäminen sillä tavoin, että opiskelijat voivat havainnoida ja harjoitella näitä taitoja.

Ammatin oppiminen on kiinteästi sidoksissa työn sisältöön ja toimintaympäristöön. Opiskelu aidossa ympäristössä edistää tehokkaasti oppimista. Tietojen oppiminen edellyttää, että opiskelijalla on mahdollisuus pureutua työn sisältöön ja ammatilliseen toimintaan, jotta hän voi sisäistää työsuorituksen vaiheet ja harjaantua sujuvaan toimintaan.

Kognitiivinen oppipoikamalli pyrkii sosiaalistamaan oppijat autenttiseen toimintaan aktiviteetin ja sosiaalisen interaktion kautta samalla tavoin kuin tapahtuu ammattiin valmentavassa oppipoikakoulutuksessa (Brown ym. 1989, 37; Brant ym. 1993). Kognitiivinen oppipoikamalli perustuu siihen, että ohjaajina tai roolimalleina toimivien asiantuntijoiden käyttämät sisäiset kognitiiviset strategiat ja ongelmanratkaisuprosessit tehdään oppijoille näkyviksi (eksplikoidaan), jolloin niistä tulee samalla tavalla havainnoitaviksi olevia kuin käsityöammattien erilaiset työprosessit perinteisessä oppipoikakoulutuksessa. (Ruohotie & Honka 2003, 35.)


Käytännön kokemuksia

”On sanottu, että ellemme tiedä menneestä, emme pysty arvostamaan nykyistä, emmekä suunnittelemaan tulevaa. Hevosperinteet ovat olleet katoamassa sen sukupolven mukana, joka viimeksi on nähnyt suomenhevosen suuruuden ajan.”

Nykypäivän työhevonen on harvinainen näky, mutta kantaa ollaan elvyttämässä hakemalla työhevoselle uusia käyttömuotoja. Työhevonen työllistää aina yhden metsurin ja on varteenotettava vaihtoehto kevyissä metsätöissä. Työhevonen on saanut takaisin jalansijaansa taimikoiden ja puistojen hoidossa. Sen lisäksi sitä voidaan käyttää luonnonsuojelualueilla, harvennusmetsissä ja kuusien poistossa koivikosta.

Kognitiivista oppipoikamallia käytimme Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksessa Paimiossa karkausviikonloppuna. Kurssin vetäjänä toimi kokenut hevosmetsuri, miltei hevosen alle syntynyt. Hän jakoi auliisti tietoa siitä, miten hevonen valjastetaan luokkivaljaisiin parireen eteen. Kertoi ja näytti, toisti niin monta kertaa kunnes jokainen osasi. Seuraavaksi antoi jokaisen kurssilaisen yksin valjastaa hevosen. Neuvoi heti kun apua tarvittiin. Tämän sujuessa, antoi hyvää palautetta, ja asia jätettiin, hautumaan yön yli. Seuraavana aamuna metsuri antoi valjaat kurssilaisten hyppysiin ja toi hevosen paikalle. Tuumasta toimeen ja hevonen valjaisiin.
Metsässä metsuri opasti miten tukit kuormataan rekeen ja myös miten kuorma puretaan. Eivät olleet mitä tahansa oksia vaan oikeita kunnon tukkipuita, painavia. Hän kertoi ajolinjojen valinnasta niin, ettei reki pääse kaatumaan eikä kuorma purkautumaan. Työhevosajossa tulee kuskin olla nöyrä ja hevonen rauhallinen. Hätiköinti on pahasta.

Hevosta on aina arvostettu Suomessa, koska ilman hyvää hevosta tila ei kannattanut. Tämä kurssi oli oiva esimerkki kognitiivisen oppipoikamallin käytöstä. Sanasta oppipoika tulee eittämättä mieleen isältä pojalle tapahtuva tiedon jakaminen. Juuri tätä on hevosen käyttö metsätöissä tai pellolla kyntötöissä.

Esimerkki leipurin työn oppimisesta kognitiivista oppipoikamallia
noudattaen: Leipurimestari opettaa esim. leivän riivaamisen kisällille, näyttäen
itse esimerkkiä kuinka se tehdään. Sitten mestari seuraa neuvoen ja
ohjaten vierestä kuinka kisälli oppii. Tämä prosessi kestää vuosia. Kun
kisällistä itsestään on vuosien harjoituksen jälkeen tullut mestari, hän
itse opettaa leivän riivaamisen omalle oppilaalleen.


Kirjallisuus

Eteläpelto, A. & Tynjälä, P. (toim.) 1999. Oppiminen ja asiantuntijuus, työelämän ja koulutuksen näkökulmia. Porvoo: Wsoy.

Koli, H. & Silander, P. 2003. Verkko-opetuksen työkalupakki – oppimisaihiosta oppimisprosessiin. Helsinki: Finn Lectura Oy Ab

Ruohotie, P. & Honka, J. 2003. Sklls. Ammatillinen huippuosaaminen. Kompetenssitutkimuksen avaama näkökulma huippuosaamiseen, sen kehittämiseen ja johtamiseen. Saarijärvi: Saarijärvi Offset. Oy.

Tynjälä, P. 2000. Oppiminen tiedon rakentamisena – Konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Tampere: Tammer-Paino Oy.

Linkkejä

http://www.coolbasic.com/phpBB3/viewtopic.php?f=13&t=25

http://www.jyu.fi/viesti/verkkotuotanto/tvo/tieto_orgssa/piiloinen.htm

http://www.mestarikiltaneuvosto.fi/mestarikilta/home.nsf/pages/19FD5E0F40825930C22570430026B574?opendocument

http://www.mestarikiltaneuvosto.fi/mestarikilta/home.nsf/pages/D3F664E8CA0F14CDC2257043002720DC?opendocument