- kuvata DIANA-mallia ja sen käyttöä oppimisen pedagogisena mallina
- opettaa kestävää kehitystä DIANA-mallin keinoin
- käyttää omassa työskentelyssään ongelmaperustaista oppimista (PBL)
- valmistautua esittämään tuotoksensa lähipäivillä ja julkisessa Internetissä
Syvätehoa oppimiseen Karkauspäivänä 2008 ilmestynyt työkalu dialogin opiskeluun!
57 kommenttia:
DIANA-mallista on ilmestymässä mielenkiintoinen työkalu syväoppimisesta. Seuraa www-osoitetta:
http://www3.hamk.fi/dialogisyvateho
Markku
... ja juuri kun sain kommentin kirjoitetuksi, niin syvätehoaineisto olikin jo toiminnassa.
Kooste aloituspäivän tutoriaali-istunnosta:
- jaettiin jokaiselle työt etäjakson aikana
- Anne J. tutkii kestävän kehityksen periaatteita, kaikki muut perehtyvät Diana-mallin filosofiaan ja tutkivat mikä on opettajan ja oppilaan rooli tämän mallin mukaisessa oppimistapahtumassa + miten prosessi etenee Diana-mallissa
- keskeinen kysymys: Miten saadaan muut ymmärtämään Diana-malli?
- keskeinen ongelma: Miten opetetaan jokin kestävän kehityksen kysymys Diana-mallin avulla? (kestävän kehityksen näkökulma vielä avoin ja siitä keskustellaan blogin ja sähköpostin avulla 17.3 alkavalla viikolla, kuten keskustellaan myöskin Diana-mallista)
- Diana-mallista omat sivut verkossa, josta haetaan tietoa
- ideariihessä esiin tulleita kysymyksiä, joihin prosessin aikana etsitään vastauksia mm. mitä etua Diana-mallista on oppilaan, opettajan ja työelämän näkökulmasta?
Milma
Kiitos aloituksesta rouva M.
Itse kävin jo katsastamassa tätä Dianaa mutta en vielä sen kummemmin perehtynyt! Palaamme asiaan !! T: Anne I.
Heissulivei kaikki!
En valitettavasti päässyt osallistumaan ensimmäiseen lähijaksopäivään, mutta liityn seuraanne nyt tässä vaiheessa.
Mikäli oikein ymmärsin, niin ensi viikolla pohdimme tässä blogissa Diana-mallin filosofiaa sekä mietitään mikä on opettajan ja oppilaan rooli tämän mallin mukaisessa oppimistapahtumassa? Hiihtelenkö oikealla ladulla? 8-)
Materiaalia ainakin oli... Pitänee alkaa perehtyä.
Terkuin Katja :)
Hei vaan! Minäkin kävin katsastamassa, mitä Diana-mallista löytyy. Huomasin, että Nuuttilan tekemä aokk-päättötyö tilastotiedon opetuksesta agrologiopiskelijoille (erit. sivu 14) voisi olla hyvä alkulähtökohta. Nuuttila on lainannut Aarniota ja Enqvistiä, ja kuvaa Diana-mallin kymmenen kulmakiveä. Kun jättämme sanan verkko-opetus pois, saamme mallin, jolla oppimisen prosessi etenee Dianamallin mukaan. Nuuttilan työssä on sivulta 14 eteenpäin enemmänkin tekstiä eri vaiheista.
Dialogi on taitoa synnyttää yhteistä ymmärrystä. Jokainen keskustelija tuo oman palansa keskusteluun, ja jokainen pala on arvokas. Tällaista opin dialogista.
Terv. Eija
Heip!
Lueskelin Diana-mallista. Päällimmäisenä ajatuksena nousi se, että “itse tekemällä ja kokemalla oppii” eli itse/ryhmässä ongelmia ratkaisemalla jää mieleen paremmat muistijäljet.
Dialogissa tärkeää on tietojen ja kokemusten jakaminen. Dialogi on omien ajatusten vaihtamista ryhmässä. Prosessissa saa perspektiiviä omiin ajatuksiin sekä ideoihin, kun kertoo ne toiselle ääneen. Tämän lisäksi saa palautetta muilta.
Itse opetusharjoittelua lukiossa tekevänä olin jo huolissani, voiko mallia käyttää muuallakin kuin AMK:ssa, mutta jostain osui silmiini, että sitä voi käytää myös yleissivistävässä koulutuksessa.
T:Katja
Hei,
Wikipediasta poimittua:
Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa.
Ekologinen kestävyys
Ekologisen kestävyyden edellytyksenä on ihmisen toiminnan ohjaaminen luonnon kestokyvyn puitteissa siten, etteivät luonnon monimuotoisuus tai ekosysteemien toimivuus vaarannu. Tämä merkitsee huomion kiinnittämistä uusiutumattomien luonnonvarojen säästöön, ympäristöä vähemmän kuormittaviin tuotanto- ja kulutustottumuksiin siirtymistä ja sitä kautta päästöjen selvää vähentämistä.
Sosiaalinen kestävyys
Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa globaalista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa yhteiskunnan jäsenten kesken. Paikallisella tasolla se käsittää kaikkien terveydestä ja työturvallisuudesta huolehtimisen.
Kulttuurinen kestävyys
Kulttuurinen kestävyys mahdollistaa kulttuurien säilymisen ja kehittymisen sukupolvelta toiselle sekä ihmisten vapaan henkisen toiminnan ja eettisen kasvun.
Taloudellinen kestävyys
Taloudellisen kestävän kehityksen pohjana on tasainen taloudellinen kasvu, joka ei perustu velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen. Se on edellytys ekologiselle ja sosiaaliselle kestävälle kehitykselle sekä yhteiskunnan toiminnoille.
Mitä kysymyksiä yllä oleva herätti annetun tehtävän puitteissa?
Esim.
Miten toimimalla kestävän kehityksen eri näkökulmia (tai yhtä / muutamaa niistä )voi konkreettisesti toteuttaa jokaisen arjessa (tai työpaikalla / kotona / harrastuksissa)?
Hyvää pääsiäistä,
Anne J.
Hei vaan! Minusta olisi kiinnostavaa miettiä kestävää kehitystä joko sosiaalisesta tai kulttuurisesta näkökulmasta. Voisiko yksinkertaisesti pohtia, miten työyhteisössä (työkavereiden kesken) voi toimia vaikka kultuurisesti kestävällä tavalla olipa työyhteisö sitten keittiö, toimisto, hoitoyksikkö tai koulu?
DIANA-malli vaikuttaa minusta melko epäselvältä. Joka kerta, kun yritän poimia teksteistä opettajan ja opiskelijan tehtäviä, tuntuu, että samat asiat esitetään useassa eri kohdassa hieman eri sanoin. Auttaisikohan se yhtään asiaa, jos saisimme muotoiltua opetettavan asian ensin?
Tässä kuitenkin jotain keskeisistä käsitteistä, dialogista ja autenttisesta oppimisesta:
DIANA-malli kuvaa dialogista ja autenttista oppimista ja opettamista verkossa. Nimi DIANA tulee sanoista DIalogical Authentic Netlearning Activity. Toimintamallin kehittäjien (Aarnio ja Enqvist) tavoitteena on ollut luoda malli, jonka avulla osaamisen rakentaminen virtuaalisessa ympäristössä on innostunutta ja yhteisöllistä. DIANA-mallin mukainen oppimisprosessi etenee autenttisesti ja dialogisesti.
Dialogi tarkoittaa ihmisten tasavertaiseen osallistumiseen perustuvaa yhdessä ajattelemista ja perehtymistä johonkin asiaan tai toimintaan. Dialogissa luodaan kokonaiskuvaa jostakin asiasta. Siihen kuuluu aktiivinen osallistuminen ja sitoutuminen jatkaa keskustelua myös vaikeissa tilanteissa. Dialogissa välitetään toisista ja suhtaudutaan toisiin kunnioittaen ja vilpittömästi, toiselle hyvää tarkoittaen. Dialogissa voidaan olla yhtä hyvin samaa mieltä kuin eri mieltä toisten kanssa. Oman näkökulman julki tuominen on tärkeää, ei se, kenen tai minkä asian puolelle se asettuu. Dialogissa ei taistella siitä, kuka on oikeassa vaan jokaisen osallistuminen on tärkeää ja arvokasta. Erilaiset käsitykset ja mielipiteet ovat alku yhteiselle uudelle ymmärtämiselle, jota ei ole olemassa ilman dialogia vaan joka kehittyy dialogin aikana.
Autenttinen tarkoittaa jotain todellista, oikeaa, aitoa tai väärentämätöntä. Oppimisessa se tarkoittaa opiskelijan sitoutumista ja vastuun ottoa omasta oppimisestaan. Opiskelija on oman oppimisensa ja osaamisen kehittymisensä subjekti. Ammatillisessa koulutuksessa autenttinen oppiminen lähtee arkisista ja konkreettisista työelämän ongelmista ja oppimisprosessissa ratkaistaan oikeita työelämään ja työtehtäviin liittyviä ongelmia. Osaaminen tarkoittaa sitä, että opiskelija pystyy yhdistämään teoreettisen tiedon käytännön työhön. Kun ongelma on oppijalle aito, hän haluaa selvittää sitä myös teoreettisesti. Kun oppimisprosessi etenee, kasvaa halu tietää ja hallita aina laajemmin ja syvemmin asioita. Halu tietää ja taitaa tulee sisältäpäin.
Terv. Eija
Oppilaan rooli Diana-mallissa:
1. osallistuu oppimiselle asetettavien tavoitteiden määrittelyyn
2. on oppimisen subjekti ja tutkii opiskeltavia asioita yhdessä opettajan ja toisten oppijoiden kanssa
3. muodostaa yhdessä toisten oppijoiden ja opettajan kanssa oppimisyhteisön. Yhteisö syntyy sitoutumisen kautta; oppijat kokevat oppimisen "omistajuutta".
4. toteuttaa ja suuntaa oppimista työskentelemällä yksin ja yhdessä ryhmän kanssa
5. valikoi tietoa, menetelmiä ja ratkaisee ongelmia
6. arvioi yhteisön toiminnan kehittymistä ja edistymistä yhdessä toisten oppijoiden ja opettajan kanssa
Opettajan tehtävät
1. on oppimisen subjekti yhdessä oppijoiden kanssa (oppii yhdessä oppijoiden kanssa asioita tutkien)
2. hallitsee dialogin periaatteet ja kannustaa yksittäisiä oppijoita sekä ryhmää dialogissa mm. osoittamalla olevansa aidosti kiinnostunut oppijoista
3. osallistuu yhdessä oppijoiden kanssa oppimisen tavoitteiden asettamiseen ja muotoiluun aitojen työelämän ja oppijoiden arkikäsitysten pohjalta
4. käynnistää oppimisprosessin ja suunnittelee, jäsentää ja aikataululuttaa prosessia
5. auttaa oppijoita ratkaisemaan ongelmia ja löytämään yhteistä ymmärrystä asiaan tekemällä dialogissa tarkentavia kysymyksiä
6. muotoilee ongelmia uudelleen oppimisprosessin syventämiseksi
7. arvioi oppijoiden ongelmanratkaisua, tekee yhteenvetoja osaamisen edistymisestä ja antaa oppijoille palautetta heidän edistymisestään.
Terv. Eija
En harmikseni pystynyt osallistumaan ensimmäiseen tutoriaaliin, mutta odotan innolla toista...
Mutta asiaan... Olen yrittänyt perehtyä DIANA-malliin, mutta en oikein meinaa päästä siihen sisälle. Se vaikuttaa minustakin jotenkin epäselvältä. Mutta olen tässä aikani pohtinut mallin keskeisiä käsitteitä/"punaista lankaa" niin päädyin seuraaviin; kokemuksellisuus, jakaminen, osallistuminen ja vastavuoroisuus sekä käytännönläheisyys. Toivottavasti olen edes hieman suunnalla, etten ihan kuutamolla.
Luettuani Anne J:n poimintoja kestävästä kehityksestä niin minustakin voitaisiin lähteä liikkeelle esim. sosiaalisen tai kulttuurisen kestävyyden näkökulmasta. Mielestäni Eijan ehdotus pohdinnan lähtökohdaksi voisi olla kehittelemisen arvoinen. Mitä mieltä muut?
t: Anne T.
Kooste toisesta tutoriaali-istunnosta lyhyesti:
-kerrattiin viime kerran tapahtumia. Ryhmän jäseniä oli useita pois ja uusia jäseniä oli paikalla, joten työstettiin hetki koko projektia
- keskusteltiin mitä on saatu irti ensimmäisen etäjakson aikana DIANA-mallista
- keskusteltiin DIANA-mallin keskeisistä asioista
- päätettiin kestävän kehityksen näkökulma tähän projektiin
- työstettiin "näytelmän" tekemistä
- päätettiin etäjakson tehtävät
Tarkennusta tehtävään:
Päätimme, että otamme kestävän kehityksen näkökulman tähän projektiin sosiaalisen, kulttuurillisen ja yhteisöllisen vastuun näkökulmasta. Tästä näkökulmasta voisi Anne J. selvittää lisää kestävän kehityksen ajatusta.
Päätimme toteuttaa näytelmän, jossa ajatuksena on käyttää DIANA-mallia tilanteessa, jossa uudet ammatillisen koulun nuoret opiskelijat ovat ensimmäistä päivää syksyllä omassa ryhmässään, eivätkä tunne toisiaan.
Aihe, mistä nuoret keskustelevat on "Miten ehkäistä opiskelijan putoaminen ryhmästä". Keskustelun on tarkoitus toimia ryhmäyttämisen keinona uusille opiskelijoille ja ehkä toimia jonkinlaisena pelisääntöjen luomistapahtumana uudelle ryhmälle.
Päätimme, että näytelmässä korostetaan DIANA-mallin keskeisen työkalun eli dialogin piirteitä, eli kuuntelemisen taitoa, keskusteltavassa aiheessa viipymistä, vuoropuhelua, kysymyksillä etenemistä ja opettajan roolia DIANA-mallin opetuksessa.
Näytelmään otetaan tarvittavaa rekvisiittaa mukaan. Isot korvat,jotta kuuntelemisen tärkeys dialogissa korostuu (Milma väkertää ne jotenkin), lippiksiä kohderyhmän selkiytymisen vuoksi ja opettajalle vetoketju suun eteen, jotta hänen roolinsa korostuu. Tietysti tarvitsee ottaa mukaan karttakeppi, jotta kaikki tietää kuka on ope. Opettaja tekee aloituksen dialogiselle keskustelulle, joten mietittiin paukkupyssyn hankkimista. Taitaa mennä vähän yli tää juttu niiltä jotka eivät olleet tänään paikalla, mutta ihan kahvin voimin syntyi näin huippu hienoja ajatuksia :)
Toivoimme paikalla olleiden kanssa, että ne henkilöt jotka eivät tänään päässeet paikalle, tekisivät Wordillä tiivistetyn koosteen DIANA-mallista jonka Markku lopuksi vie Wikipediaan. Ei siis tarvita tietenkään kuin yksi versio. DIANA-mallin keskeinen ajatus on dialogi ja dialogin tärkeimmät "koukut" ovat vuoropuhelu, kuuntelemisen taito, pysähtyminen yhteen ongelmaan kerrallaan ja jokaisen jäsenen kunnioittaminen "me- henki".
Tämän etäjakson aikana tehdään myös "vuorosanat" näytelmälle, jossa päätimme itse näytellä. Päättelimme, että näytelmän toteutus menee liian vaikeaksi, jos valmiita vuorosanoja ei ole, ja jos muut opiskelijat tekisivät näytelmän DIANA-mallin avulla tapahtuvasta oppimisesta ilman, että ovat tarkemmin perehtyneet aiheeseen.
Eli avauspuheenvuoro jolla opettaja avaa keskustelun oppilaille näytelmäämme on: -"Mitä kokemuksia teillä on ryhmähengestä?"
Oppilaat eivät tietenkään sano kukaan mitään, joten opettajan on annettava puheenvuoro jollekin oppilaalle. Ajatuksena on, että tästä kysymyksestä lähtisi syntymään dialogista keskustelua, miten saadaan hyvä luokkahenki jotta kaikki viihtyisivät koulussa, eivätkä putoaisi joukosta. keskustelimme ryhmässä siitä, miten tärkeää opiskelijalle on kuulua ryhmään, ja opiskeluinto varmasti kärsii, jos ei tunne kuuluvansa joukkoon.
Toivottavasti sain suunnilleen tämän päivän keskustelun kaikille selväksi. kysykää jos on jotain epäselvää ja tarkentakaa tämän päivän läsnäolijat tätä sepostustani jos joku asia meni väärin tai jotain puuttuu.
Aikataulusta sen verran, että meillähän on seuraava lähipäivä 6.5. Ajateltiin, että varmaan viikon päästä pitäisi alkaa työstää tuota "käsikirjoitusta" jotta saadaan se purkkiin. Jokainen voi jatkaa tuota käsikirjoitusta ja lisätä vuoropuhelun (en tiedä onko oikea sana) edellisen perään. Tarkoitus olisi synnyttää jonkinlainen syvällinen keskustelu aiheesta. Katsotaan, miten käy. Yritetään pitää mielessä myös opettajan rooli, jonka tarkoituksena on tehdä tarkentavia kysymyksiä dialogin aikana.
Eli miten näytelmässä tapahtuva keskustelu jatkuisi tämän opettajan aloituslauseen jälkeen...
Opettaja oppilaille: -"Mitä kokemuksia teillä on ryhmähengestä?"
Milma
Hei kaikki,
olen nyt hieman ajatuksen kanssa miettinyt tuota meidän ryhmän tehtävään. Luin koko ”toimeksiannon” pariin kertaa ja aloin miettimään tätä hieman eri tavalla. Tuli jotenkin sellainen tunne, että hieman ojan puolella ollaan, ja ehkä liian vaikeasti mietitty tätä tehtävää. En tiedä oletteko muut samaa mieltä? Kaikki lähti siitä, kun ryhdyin miettimään, että miten me muka saadaan järkevästi meidän näytelmä kasaan tämän blogin avulla.
Laitan tähän vielä meidän opejen toteutus-suunnitelman ja alleviivasin mielestäni keskeiset asiat. (kirjotin tämän wordillä ja alleviivaukset ei näköjään näy, mutta laitan mielestäni tärkeimmät lauseet heittomerkkien sisään)
Pienryhmät ovat kooltaan 5-8 henkilöä. "Jokainen ryhmä saa valita yhden pedagogisen mallin, jonka mukaan se suunnittelee opetuskokonaisuuden kestävästä kehityksestä." Kaikki ryhmät työskentelevät ongelmaperustaisen mallin (PBL) mukaisesti. "Jokainen ryhmä suunnittelee, miten kestävän kehityksen tavoitteet voidaan opettaa alakohtaisesti ja omaa pedagogista mallia soveltaen oppilaitoksessa." Viimeisen lähipäivän 6.5. aikana jokainen ryhmä esittelee 45 minuutissa:
Yksi seikka mikä meiltä jäi silloin ekana päivänä kokonaan unholaan ( mikä kyllä ihan lopuksi huomattiin)oli kestävän kehityksen tavoitteiden purkaminen opetussuunnitelmasta avoimiksi kysymyslauseiksi.
Tässä kokonaisuudessa kestävän kehityksen tavoitteet opsissa:
”Kestävän kehityksen edistämisen tavoitteena tulee olla, että opiskelija tuntee kestävän kehityksen periaatteet ja motivoituu toimimaan niiden puolesta opiskelussa, työssä ja kansalaisena. Hän tuntee ympäristömyönteiset työ- ja toimintatavat ja toimii niiden mukaisesti sekä erityisesti tunnistaa tavanomaiset ongelmajätteet ja hallitsee niiden käsittelyn. Hän arvostaa luonnon monimuotoisuutta ja ymmärtää kestävän kehityksen taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia sekä osaa toimia niiden puolesta.”
Purin nämä lauseet seuraaviksi kysymyksiksi, ja nämä toimisivat koko meidän kestävän kehityksen opetuksessa pääotsikkoina:
1. Mitkä ovat kestävän kehityksen periaatteet (Mitä kestävä kehitys tarkoittaa)?
2. Mitkä eri tekijät keittiötyössä vaikuttavat ympäristöön?
3. Miten eri tavoin voit keittiötyössä myönteisesti vaikuttaa ympäristön kuormitukseen?
4. Mitä ongelmajätteitä keittiötyössä syntyy?
5. Miten ongelmajätteet käsitellään?
6. Mitä tarkoittaa luonnon monimuotoisuus?
7. Mitä tarkoitetaan kestävässä kehityksessä taloudellisuudella, sosiaalisuudella tai kulttuurillisuudella?
8. Miten omalta osaltasi voit myönteisesti vaikuttaa kestävän kehityksen eri osa-alueiden toteutumiseen? (taloudellinen, sosiaalinen, kulttuurillinen)
Minun oli ainakin helpointa lähteä miettimään tätä hommaa omalta alaltani, eli maratan-näkökulmasta.
Seuraavaksi mietin tätä DIANA-mallia kestävän kehityksen opetuksessa. Suunnittelin seuraavaa:
- ensimmäisillä lähitunneilla pitäisi aukaista opiskelijoille millaista ja mitä on dialoginen keskustelu.
- seuraavilla lähitunneilla opiskelijat pohtisivat aina dialogisen vuorovaikutuksen tavoin yhtä kahdeksasta pääotsikosta
- etäjaksolla opiskelijat etsisivät lisää tietoa eri lähteistä edellisen pääotsikon aiheesta
- seuraavalla lähitunnilla keskusteltaisiin taas lisää edellisestä aiheesta, siitä näkökulmasta mitä uutta tietoa etäjaksolla on selvinnyt. Tämän jälkeen mentäisiin taas seuraavaan ”pääotsikkon” jne.
- koko kurssin ajan opiskelijat tekisivät omaa ”oppimiskansiotaan”, minkä palauttaisivat kurssin päätyttyä opettajalle, siitä voisi nähdä mitä opiskelija on oppinut kestävästä kehityksestä. Oppimiskansio voisi olla näin myös opetuksen arviointiin vaikuttava tekijä.
Tällaisen kurssin sain DIANA-mallin avulla kestävästä kehityksestä. Mitä mieltä olette?
Milma
Unohtui sanoa, että eikö tuo Eijan jo kirjoittama lyhennelmä DIANA-mallista voisi jo lähes sellaisenaan olla se teksti siihen vikipediaan. Ja laittaisin siihen myös suoraan Eijan kirjoitukset opettajan ja opiskelijan roolista DIANA- mallista.
Milma
Hei,
anteeksi, että en ilmoittanut perjantain poissaolosta, mutta se unohtui tyystin. Minulla oli aikomus osallistua toiseen tutoriaaliin, mutta suunnitelmat heittivät häränpyllyä. Eli, olen mukana kuvioissa, ja kiva, että olette minutkin muistaneet.
Terveisin Anne J.
Hei! Milma on tehnyt todella upean suunnitelman Diana-mallilla toteuttavasta laajemmasta opintokokonaisuudesta liittyen kestävän kehityksen sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen näkökulmaan. Laittaisin tämän yhdeksi esimerkiksi Wikipediaan. En kuitenkaan lähtisi enää muuttamaan sitä, miten esittelemme 6.5.08 lähipäivillä Diana-mallia toisille opeopiskelijoille vaan pitäytyisin viime kerralla tehdyssä suunnitelmassa:
- näytelmäkatkelma nuorten ammattikoululaisten keskustelusta Milman muotoilemasta teemasta
- katkelman ei tarvitse olla 1. päivänä pidetystä keskustelusta, vaan voimme lähteä siitä, että ope on jo ehtinyt kertoa opiskelijoille dialogista ja opiskelijat ovat harjoitelleet sitä vaikka erikseen kuuntelun, ym. ydinideoiden osalta
- näytelmän aluksi ennen avauskysymystä opettajan pitäisi kertoa meidän opeopiskelijakavereillemme lyhyesti, miksi tällainen aihe on valittu (1. haluamme näin edistää sosiaalista ja kultuurista kestävää kehitystä ammattikoulussa ja tällä luokalla= kaikki otetaan mukaan ja pidetään mukana 2. keskustelun menetelmänä käytetään dialogia, jota on harjoiteltu etukäteen aiemmin.
Poissaolleille vielä selvennykseksi, että meidän pitää näytelmän lisäksi toimittaa Markulle aineistoa Wikipediaan eli "artikkeli", jonka sisällysluettelo tässä:
- mallin nimi
- aivan lyhyt johdanto (esim. mistä nimi tulee ja miten malli on syntynyt=verkko-opetukseen tms.)
- "teoriatausta" eli mallin kuvaus (ydinasiat mahdollisimman tiivisti ja selkeästi)
- sovelluksia (joista toinen koostuu Markun ottamista kuvista meidän näytelmästämme + meidän itsemme tuottamasta aivan lyhyestä sanallisesta kuvauksesta, mistä tässä näytelmässä on kyse; lisäksi ehdotan, että Milman suunnitelma on toinen sovellus ilman kuvia)
- aiheesta muualla (linkkejä)
- kirjallisuusluettelo (vain tärkeimmät, ei tarvitse olla montaa, kunhan on tärkeimmät eli Aarnion ja Enqvistin teokset ainakin).
Työnjaoksi esitän:
- viime lähijaksolta poissaolleet toimittavat tekstin, jossa kerrotaan Diana-mallin syntytausta. teoriatausta + linkit + kirjallisuusluettelo. Tässä voi käyttää pohjana jo blogissa olevia tekstejä, mutta toivottavasti hiotte niitä ja katsotte, että tekstissä olisi niitä asioita, joita me viime tutoriaalissa nostimme tärkeiksi. Lisäksi me lähijaksolla mukana olleet päätimme pyytää Anne J:tä kokoamaan n. 20 lauseen esittelyn kestävän kehityksen sosiaalisesta ja kultuurisesta näkökulmasta. Voitte itse sopia tarkemmin työnjaosta, te lähijaksolta poissaolleet.
Me lähijaksolla läsnäolleet voisimme ottaa vastuun näytelmäkäsikirjoituksen alkuunsaattamisesta ja hionnasta.
Tarkoitus on kaikki kommentoisivat kuitenkin kaikkea dialogisesti eli pyrkien viemään asiaa eteenpäin. Ja kaikki osallistuvat näytelmään eli varaavat mukaan joko lippalakin tai huivin tai vast. jolla saisi ilmaistua haltijan "nuorta" ikää.
Ei mikään helppo homma, mutta minusta tästä 2. tutoriaalin suunnitelmasta kannattaa pitää kiinni.
Terv. Eija
Aikataulu pitäisi sopia, jotta saamme homman valmiiksi.
Niin, kerron vielä keitä oli mukana 28.03.08 tutoriaalissa: Milma, Katja, Markku ja Eija. Markku lähti juuri ennen loppuyhteenvetoa, joten hänelle tiedoksi, että sinun pitää lähettää havainnoijan raportti Markulle. Viime tutoriaalissa Eija oli pj, Milma siht. ja Markku havainnoija. Meidän 28.3 mukana olleiden mielestä on kohtuullista ja reilua, että myös muut osallistuvat yhteisen hankkeen toteukseen.
Eija
Hip hei!
Kiitos Milma hyvästä sihteerityöskentelystä! Aivan älyttömän hyvän raportin olit väsännyt! Wohoooo! Kaukaa idän ihmemaasta taas kotiin palanneena voin minäkin osallistua vuorosanojen pohdintaan :) Aika hankalaa, näin iltamyöhällä ei oikein ajatus kulje, mutta palaan asiaan. Eikö se dialogi jotenkin saada aikaseksi ;) Hyviä ideoita meillä oli silloin perjantaina.
Terkuin Katja
Hei! Onko sinulla Milma ylhäällä, keitä tähän Diana-ryhmään oikein kuuluu? 2. tutoriaalista poissaolleita pitäisi aktivoida vai onko passiivisuus tulkittava siten, että he ovat jättämässä opinnot tältä osin kesken vai että he aikovat siipeillä toisten kustannuksella vai onko niin paljon muita kiireitä tai sairautta vai mistä on kyse? Homma ei etene yhtään, kun ei saada sovittua edes aikataulusta eikä työnjaosta. Eija
Hei,
tuotan tuon 20 lauseen esittelyn kestävän kehityksen sosiaalisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta. Laitan sen tänne ensi viikon kuluessa. Onko tuottamni esitys tarkoitus esitellä 6.5.08 näytelmän yhteydessä (siihen liittyen) ja liitetäänkö se myös Wikipedian artikkeliin?
Mukana ollaan,
Anne
Kokeilen saisinko nyt viestini näkyviin. Muutamaa viimeistä ei ole näkynyt, joten olen varmastikin toiminut jotenkin väärin joten nyt kokeilen uudestaan!!
Okei, nyt näytti toimivan!
Eli ehdottasin seuraavan laista järjestelyä jotta saadaan tämä homma nyt jotenkin etenemään!
20.4.2008 viimeistään kaikkien Diana- ryhmäläisten tulee ilmoittautua tälle foorumille.
Ne jotka eivät ilmoittaudu, syystä taikka toisesta, niin ovat sitten tietoisesti poissa tästä kokoonpanosta.
Miltä tällanen kuulostaisi?
T : Anne I.
Hei!
Kestävän kehityksen tekstiä tarvitaan ennen kaikkea näytelmää varten. Opettaja (voi olla myös kertoja, jos niin halutaan) kertoo näytelmän alussa, mistä näytelmässä on kyse eli kestävän kehityksen sosiaalisen ja kulttuurisen näkökulman opiskelusta Diana-mallin periaatteilla. Opettaja haluaa ryhmäyttää uudet opiskelijat käyttämällä Diana-mallin periaatteita hyväksi. Kestävän kehityksen sosiaalinen ja kulttuurinen näkökulma on tässä se, että opiskelijat ja opettaja ottavat yhdessä vastuuta siitä, että kaikki pysyvät opinnoissa mukana eli pyrkivät ehkäisemään opiskelijoiden putoamiset ryhmästä.
Opiskelijoiden osalta kyse on hyvän ryhmähengen luomisesta tai vähintään siitä, että jokainen ottaa vastuun omasta käytöksestään: ettei ainankaan omalla käytöksellään edesauta kenenkään jättäytymistä tai muuta putoamista pois opinnoista. Wikipediaan tarvitaan myös lyhyt näytelmän esittely, joka voisi varmaan olla sama kuin open tai kertojan alkujohdanto. Opiskelijoiden osuus näytelmässä alkaisi sitten open aloityskysymyksestä, joksi Milma on ehdottanut: "Mitä kokemuksia teillä on ryhmähengestä?"
Hyvä idea tuo, että laitetaan jonkinlainen ajallinen takaraja, johon mennessä tähän mukaan tulevien pitää osallistua blokissa tapahtuvaan suunnitteluun. Toivottavasti myös meidän opet Markku ja Kari hyväksyvät tällaisen. Kai me kuitenkin voimme toteuttaa oman suunnitelmamme sillä porukalla, joka tulee mukaan 20.4.08 mennessä. Tehkööt loput jotain muuta kestävästä kehityksestä Diana-mallista. Jos Markku ja Kari päästävät heidät läpi tekemättä mitään, niin me emme voi muuta kuin ilmaista närkästyksemme. Eija
Hei!
Katsomme kyllä Karin kanssa, että kukaan ei saa suoritusmerkintää tekemättä juuri mitään.Wikipediaan tulee tosiaan "virallista" tekstiä DIANA:sta sekä viisastenkiviin oma nätelmänne, jonka tarkoitus on avata kuulijan ymmärrys siitä, mikä on DIANA-mallin keskeinen idea. Loppuun tulee vielä linkit muualle + kirjallisuusviitteet. Voitte katsoa esimerkkiä Wikipediasta asiasanalla ongelmalähtöinen oppiminen tai tästä linkistä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ongelmal%C3%A4ht%C3%B6inen_oppiminen
Markku
Milma täällä kirjoittelee.
Sorry, että olen ollut viime aikoina hiljainen tästä projektista, mutta minulle tuli hieman epäuskoinen tunne tästä toteutuksesta ja otin hieman etäisyyttä koko hommaan. Mutta teidän ansiostanne, jotka olette tänne kirjoitelleet olen saanut lisää uskoa tähän touhuun :) Lueskelen ajatuksella noita teidän kirjoituksia ja palataan asiaan.
Hyvä ajatus Annelta tuo takaraja ilmoittautua porukkaan mukaan, en tosiaankaan muista tarkkaan keiden tässä ryhmässä pitäisi olla, mutta eikö me viime kerralla saatu peräti 9 jäsentä.
Sen verran mietin sitä näytelmän tekoa, että toimisikohan sellainen kertomuspohjainen näytelmä? Näytelmästä ei tulisi ehkä kovin pitkä, mutta opettajan alkukysymyksen jälkeen joku opiskelija vastaisi omia kokemuksia ryhmähengestä, josta hieman "syvennettäisiin" keskustelua. Tämän jälkeen opettaja kertoisi yleisölle, miten opetus käytännössä etenee ja mitkä ovat opettajan tehtävät tässä opetusmallissa. Hän kertoisi myös, että opiskelijat tekevät kotitehtävänä tiedonhakutyötä, jossa etsivät tietoa keskeisistä asioista jotka keskustelun aikana nousevat esille. (pitäisi varmaankin miettiä valmiiksi esimerkit, joista tietoa haettaisiin). Näin meidän ei tarvitsisi niitä vuorosanoja niin mielettömästi miettiä ja DIANA-mallin käyttö opetuksessa tulisi varmaankin selväksi. Ääneen voisimme pähkäillä sitäkin, että sopiiko tällainen opetusmuoto kovin nuorille opiskelijoille? Pystyvätkö nuoret tämän mallin mukaiseen dialogiseen keskusteluun?
Palataan asiaan,
Milma
Moi!
Milman idea kuulostaa hyvältä! Minusta tuntuu, että näin blogissa on varsin vaikea miettiä noita vuorosanoja... Jossain chatissä ehkä tulisi helpommin heiteltyä juttua?! Tässä on vaikeampi muodostaa mitään dialogia, kun porukka kuitenkin käy varsin harvakseltaan kirjoittelemassa tänne. Itsekin syyllistyn siihen!
Opettajan ja oppilaiden välisessä dialogissa voisi tulla esiin vaikka ryhmähengen eri ääripäät. Esimerkki hyvästä ryhmähengestä ja toinen todella huonosta? Samalla oppilaat ja opettaja vosivat miettiä, mikä olisi se kultainen keskitie. Siis ryhmähenki, jossa kaikki voivat olla omana itsenään ja kaikki hyväksytään osaksi ryhmää. Miten se ilmenee ja mitä siihen liittyy?
Terkuin Katja
Hei! Katjan idea ääripäistä on ihan hyvä. Voisi ottaa kaksi opiskelijaa, joista toinen kertoo hyvästä ryhmähengestä ja toinen huonosta ja muut kuuntelevat heitä ja esittävät kysymyksiä ja kommentteja dialogisesti. Ja opettaja yrittää suunnata keskustelua niin, että se "ylösrakentaisi" tämän ryhmän ryhmähenkeä.
Minusta me voisimme nyt sopia, että yritämme saada näytelmän aikaiseksi tällä porukalla, joka ilmaantuu 20.4.08 mennessä. Näytelmän pohjaksi tarvitaan Annen kokoamaa tietoa kestävästä kehityksestä. Hän luvannut koota sitä tällä viikolla. Voisimme katsoa, keitä tulee 7.5 paikalle: näytellä itse näytelmämme ja toimittaa sitä esittelevän tekstin Wikipediaan. "Muut ilmaantuvat" voisivat tehdä Wikipediaan muun tekstin eli Diana-mallin esittelyn 7.5 jälkeen. Jollei ketään enää meidän lisäksi ilmaannu, niin meille itsellemme tietysti jää myös Diana-mallin esittelytekstin kirjoittaminen Wikipediaan. Aineistoahan on meillä jo valmiina tai lähes valmiina, joten varmaan selviäisimme siitä suhteellisen nopeasti hyvällä työnjaolla. Eija
hei! Anne on löytänyt meille hyvää materiaalia. Tästä voi nyt alkaa kehitellä näytelmätekstejä.
Tehdäänkö niin, että mietitään ensin tämä näytelmä nykykokoonpanolla (=niiden kesken, jotka nyt osallistuvat blokikeskusteluihin) niin valmiiksi kuin saadaan ja odotellaan, tuleeko muita vielä mukaan. Nämä muut saavat ensisijaisesti alkaa valmistella DIANA-mallin esittelyä Wikipediaan.
Terv. Eija
Moi!
Sopii hyvin! Mistä me aloitettaisiin? Pitäisikö ensin miettiä millaisesta luokasta on kysymys? Siitä voi sitten lähteä eteenpäin miettimään mikä tällä luokalla on se yhteinen ja yhdistävä tekijä, mistä opettaja puhuisi? Eli mikä on se yhteisöllinen identiteetti, mitä vahvistetaan?
Terkuin Katja :)
Hei vaan! Tässä ehdotelma alkujohdannoksi, jonka jälkeen keskustelu alkaisi. Ajattelin, että DIANA-mallia ei ehkä tarvitse mainita nimeltä tässä open puheenvuorossa(vai tarvitseeko)ja että DIANA-mallin oleellisia seikkoja ei tässä johdannossa puhuttaisi kauheasti auki, vaan yritetään havainnointivälineillä tuoda ne esiin keskustelun kuluessa.
Työstäkää tästä tai tehkää ihka uusi pohja, jota voimme täydentää/muuttaa/korjata:
OPEN ALKUJOHDANTOA DIANA-MALLILLA TOTEUTETTAVAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN OPETUSTUOKION ALUKSI
Hyvät oppilaat! Olemme edellisillä kerroilla käsitelleet sitä, mitä kestävä kehitys on. Kestävän kehityksen päämäärä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Hyvä elämä on mahdollista, jos yhteiskunnan kehityksessä otetaan maailmanlaajuisesti huomioon tasavertaisesti ympäristö, ihminen ja talous. Kestävän kehityksen ajattelutavan mukaan me ihmiset emme voi ajatella vain itseämme ja jättää huomioon ottamatta, mitä vaikutuksia esimerkiksi korkean elintason tavoittelu aiheuttaa luonnossa ja ympäristössä. Jos tavoittelemme kestävää kehitystä emme voi ajatella, että vain meillä rikkaissa länsimaissa asuvilla ihmisillä on oikeus korkeaan elintasoon ja että köyhät maat huolehtikoot itse ongelmistaan. Myöskään oman yhteiskuntamme sisällä emme voi olla kantamatta vastuuta heikoista, sairaista ja köyhistä, vaikka itse olisimme vahvoja, terveitä ja hyvin toimeentulevia, jos haluamme edistää kestävää kehitystä.
Tänään opiskelemme sitä, miten me tavalliset ihmiset omassa elämässämme ja omalla toiminnallamme voimme edistää kestävää kehitystä. Keskitymme tänään kestävän kehityksen sosiaaliseen ja kulttuuriseen näkökulmaan.
Sosiaalisen kestävän kehityksen tavoitteena on ihmisten oman elämänhallinnan lisääminen ja ylläpitäminen sekä ihmisen yhteisöllisen identiteetin vahvistaminen. Yhteisöllinen identiteetti tarkoittaa sitä, että ihmiset tuntevat kuulevansa johonkin ryhmään, yhteisöön. Sosiaalisesti kestävän kehityksen ongelmia Suomessa ovat muun muassa työttömyys, syrjäytyneisyys sekä sosiaalisten erojen kasvu.
Kulttuurisella kestävällä kehityksellä tarkoitetaan sitä, että jokaisella ihmisellä on oikeus omiin tapoihinsa ja asenteisiinsa ( so. kulttuuriinsa) niin kauan kuin tavat eivät loukkaa ja syrji toisia ihmisiä. Kulttuurisesti kestävä yhteiskunta on kulttuurisesti moninainen ja suvaitsevainen ja edistää ihmisten henkistä kasvua.
Opiskelemme tänään kestävää kehitystä keskustelemalla siitä, miten me voisimme tässä omassa opiskeluryhmässämme edistää sosiaalista ja kulttuurista kestävää kehitystä. Meillä on edessä kolme vuotta yhteistä opiskeluaikaa. Yhteinen tavoitteemme on, että jokainen valmistuisi kolmen vuoden päästä x:ksi. Miten voimme omalla toiminnallamme varmistaa, että näin käy? Miten otamme vastuun omasta opiskelusta? Ja mitä voimme tehdä, että edistäisimme toisten opiskelua ja valmistumista tai emme ainakaan haittaisi tai estäisi sitä? Miten voimme varmistaa, että luokassa vallitsee sen verran hyvä henki, että jokaisen on mahdollista tuntea kuuluvansa ryhmään ja opiskella siellä?
Aletaan purkaa tätä aihetta käymällä läpi sitä, millaisia kokemuksia teillä on hyvästä ja vastaavasti huonosta ryhmähengestä peruskoulun puolelta. Puramme kokemuksia dialogisesti. Muistatte aikaisemmalta, että dialogi tarkoittaa vuoropuhelua eli sitä, että
1. kun yksi puhuu, muut kuuntelevat
2. pysähdymme yhteen asiaan kerrallaan emmekä hypi asiasta toiseen
3. kunnioitamme toisiamme ja toistemme mielipiteitä ja käsityksiä
4. edistämme keskustelua tekemällä selventäviä kysymyksiä edeltävän puheenvuoron pitäneelle
5. pyrimme yhteiseen ymmärrykseen mahdollisimman monia näkökulmia kuulemalla.
No niin, aloitetaan keskustelu: Mitä kokemuksia teillä on ensinnäkin huonosta ryhmähengestä?
Terv. Eija
Tuli vielä mieleen, että voisimme osallistaa ope-opiskelijat näytelmään arvioijiksi ja palautteen antajiksi antamalla heille ennen keskustelua DIANA-mallin keskeisimmät periaatteet paperilla. Periaatteet voisivat olla samassa kansanomaisessa muodossa kuin ne kuvattiin edellä nuorille opiskelijoille tai jos halutaan hieman sofistikoituneemmin ilmaistuina. Pääasia on, että periaatteet olisivat mahdollisimman tiiviisti, ytimekkäästi ja lyheysti paperilla, jotta ne ehtii lukea ja tajuta ennen keskustelun alkua.
Ennen kuin opettaja sanoo: "NO niin, aloitetaan keskustelu ..." hän sanoisi:
"Meillä on täällä vieraina Ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelijoita. Kuten aiemmin oli puhetta, he ovat täällä seuraamassa sitä, miten me keskustelemme. He arvioivat ja antavat meille palautetta siitä, miten Diana-mallin periaatteet toteutuvat keskustelussamme. Oletko hyvä Y ja jaat vieraille paperin, johon periaatteet on kirjattu. Minä laitan tästä saman paperin jakeluun meille keskustelijoille."
Kun keskustelu on päättynyt, pitäisi palaute vielä koota. Siihen pitää varata aikaa ja miettiä, millä tavalla palaute kerätään. Tämä lyhentää ennestään näytelmää, joten miettikää, onko tässä järkeä. Pitäisikö sittenkin ottaa näytelmässä heti aiheeksi kokemukset hyvästä ryhmähengestä eikä aloittaa huonosta kuten aiempi ehdotus oli. Eija
Hei!
Eijan ehdotusta kannattaa harkita vakavasti. Se nimittäin voisi toimia myös kertauksena ja koontina koko DIANA-mallin keskeisistä piirteistä. Voimme järjestää asian niin, että saatte rauhassa lukea palautteet, tehdä niistä analyysin ja esitellä ne sitten sopivassa kohdassa päivän mittaan. Toisin sanoen voimme jaka esityksenne kahteen osaan: "näytelmään" ja "analyysiin".
Markku
Moikka Eija ja muut DIANA-laiset
Hienolta kuulosta ja näytti noin nopeasti luettuna tuo Eijan kirjoitelma ja ajatus koko toteutuksesta. Luen huomenna tarkemmin tuota tekstiä ja yritän saada jotain rakentavaa aikaiseksi.
Milma
Huomenta
Eijan idea näytti hyvältä ja toimivalta, että mitä sitä toimivaa suunnitelmaa muuttelemaan!!
T : AnneI.
Moikka,
joo olen Annen kanssa samaa mieltä. Tuo Eijan suunnitelma on mielestäni hyvä. Mietin, että voisimme ottaa yhden opiskelijan kokemuksista tarkentavia ja syventäviä kysymyksiä. Eli kun hän esimerkiksi aloittaa, että meillä oli mielestäni hyvä ryhmähenki, niin joku (esim. opettaja aloittaa) kysyy, että mikä siitä mielestäsi teki hyvän. Sitä lausetta lähdettäisiin avaamaan tarkemmin. Sieltä kimpoaa varmasti esimerkiksi se, että kaikki ovat saaneet olla omana itsenään sellaisia kuin on. Etätyöskentelyn aikana opiskelijat voisit etsiä vaikka tietoa omasta identiteetistä, miksi identiteetti on tärkeää? ja miksi nuoresta tai ihmisistä yleensä on tärkeää kuulua johonkin ryhmään? Siis noin esimerkkeinä. DIANA-mallissa oli mielestäni osana se opiskelijoiden oma tiedonhaku ja niitä käsitellään sitten seuraavan "istunnon" aikana, vai oliko?
Milma
Hei,
luin Eijan ehdotuksen läpi ja se oli mielestäni todella hyvä ja selkeä; hyvä johdatus käsiteltävään aiheeseen. Ja dialogin määrittelykin oli tuotu mukavasti ja luontevasti mukaan.
Kävisin opetustilanteessa noita Eijan mainitsemia kysymyksiä (muuntelin niitä hieman) läpi:
- mitä on hyvä ryhmähenki?
- miten voimme omalla toiminallamme vaikuttaa hyvän ryhmähengen syntyyn?
-(miten voimme ylläpitää sitä?)
- mikä ovat huonon ryhmähengen tunnusmerkit?
- mitä voimme tehdä sen poistamiseksi / estää sitä toteutumasta?
-voimmeko tässä ja nyt sopia noudattavamme tiettyjä periaatteita hyvän ryhmähengen toteutumiseksi ja ylläpitämiseksi ja samalla huonon ryhmähengen estämiseksi? Mitä ne olisivat?
Terveisin Anne Jii
Hei! Minusta näytelmä on vain yksi pätkä kestävän kehityksen opetuksesta Diana-mallilla= se pätkä, jossa tuomme esiin Diana-mallin keskeiset periaatteet. Kestävän kehityksen opetus jatkuu oppilaitoksessa jollain tavalla, mutta me yritämme kuvailla vain tätä yhtä osuutta opetuksesta näytelmän perusteella. DIANA-malli oli meidän päätehtävämme, ja viime tutoriaalissa päätimme, että keskitymme mallin pääperiaatteisiin. Tarvitseeko meidän valmistautua lainkaan esittelemään tarkemmin sitä, miten työskentely jatkuu etäopiskeluna. Wikipedian tekstissä pitää varmaankin avata laajemmin Diana-mallia, muttei välttämättä tässä näytelmässä. Voimme lähteä siitä, että näytelmän keskustelua on jo edeltänyt jotakin ja sitä seuraa vielä jotakin.
Ketä meitä nyt onkaan mukana: Milma, Anne I, Anne J, Katja, minä ... Ei taida muita ollakaan. Ehdotan edelleen, että me yritämme saada näytelmän kasaan ja esitytyksi 07.05.08 sekä lyhyen johdantotekstin näytelmästä Wikipediaan.
Ei-mukana olevat tehkööt Wikipedia-artikkelin Diana-mallista lähteineen ja linkkeineen.
Terv. Eija
Hei!
Koska en ole pystynyt osallistumaan kumpaakaan tutoriaaleista, enkä myöskään yhteiseen suunnitteluun, olen sopinut korvaavasta opintojakson suorittamisesta.
Tsemppiä teille!
T: Anne T
Hyvä, että ilmoitit Anne T. Tiedämme, keitä on mukana ja millä porukalla työt pitää jakaa.
Eija
Moikka
Meidänhän on ennen sitä näytelmää avattava yleisölle DIANA-malli, siihen meillä taitaa jo olla lähes kaikki materiaali täällä blogissa. Siinä avauksessa tulee tietysti esille ehkä tarkemmin, miten DIANA-malli opetusmuotona kokonaisuudessaan etenee. Näytelmän lopussa voisi opettaja lyhyesti todeta, mistä asioista opiskelijat etsivät lisää tietoa ennen seuraavaa opetustuntia. Mitä minä olen ymmärtänyt, niin opiskelijan oma tiedonhaku on kuitenkin yksi keskeinen asia DIANA-mallissa.
Milma
Moi! Minä ymmärsin, että me esittelemme Diana-mallin yleisölle eli opeopiskelijoille nimenomaan näytelmän avulla. 2. tutoriaalissa sovimme, että esittely keskittyy vain Diana-mallin keskeisimpiin periaatteisiin. Uskon, että ne saisi hyvin tuotua esiin näytelmän avulla. Myöskään meidän ei tarvitse esitellä näytelmässä koko kestävän kehityksen opetussuunnitelmaa vaan se pieni yhdestä kestävän kehityksen osa-alueesta (sosiaalinen ja kulttuurinen osa-alue), jota yksi keskustelu luokkahengestä edustaa. Minusta Diana-mallin periaatteet sopivat erinomaisesti sosiaalisen ja kultuurisen kestävän kehityksen opettamiseen.
Nyt kannattaisi vaan miettiä keskustelun kulkua ja periaatteiden havainnollistamista korvilla ym. rekvisiitalla. Jos jaamme Diana-mallin periaatteet opiskelijakavereillemme osana näytelmää ja pyydämme heitä seuraamaan, miten periaatteet toteutuvat näytelmän keskustelussa, tulevat mallin periaatteet heille tutuiksi.
6.5 lähipäivän aikana ei ole kovin paljon aikaa suunnitella näytelmää. Olisi parempi valmistella näytelmän käsikirjoitusta etukäteen ja sopia, mitä rekvisiittaa käytämme ja kuka hankkii mitäkin rekvisiitasta.
Voisihan yksi vaihtoehto olla, että Katja piirtäisi vihjeitä taululle eikä käytettäisi mitään rekvisiittaa. Onkohan Katja tulossa 06.05 lähipäivään: mitä ajattelet tällaisesta vaihtoehdosta?
Terv. Eija
Moikka
Minulla on ikäviä uutisia koskien meidän lähipäivää 6.5. Meillä on omalla koulullani haastattelut ja pääsykokeet uusille opiskelijoille samana päivänä, enkä pääsekään meidän viimeiseen lähipäivään.
Tuo, mitä Eija ehdotti taululle piirtämisestä on mielestäni aika kiva ehdotus. Tosin nyt taitaa jäseniä olla niin vähän näytelmään, että en tiedä onnistuuko se. Se olisi aika kiva vaan siinä samalla kun muutaman opiskelija käy keskustelua ryhmähengestä, niin voihan se olla vaikka opettaja, kun siinä samalla piirtelee dialogisen keskustelun keskeisiä piirteitä mm. isoja korvia taululle. Täytyy sitten vielä sopia, miten voin osaltani olla edistämässä tämän prokkiksen loppuun viemistä.
Milma
Hei,
meitä on todella melko vähän, joten yritetään selvitä tästä: eli, me selvitään tästä! Ei tehdä tästä jutusta liian vaikeaa.
Alla oma ehdotukseni, joka on poimittu tästä meidän blogikeskustelusta (joka muuten on myös dialogi):
OPETUSTILANNE
AIHE:
Kestävän kehityksen sosiaalinen ja kultuurinen näkökulma ja sieltä tarkennettuna edelleen ryhmähenki.
Tarkoitus olisi synnyttää jonkinlainen syvällinen keskustelu aiheesta.Keskustelun on myös tarkoitus toimia ryhmäyttämisen keinona uusille opiskelijoille ja ehkä toimia jonkinlaisena pelisääntöjen luomistapahtumana uudelle ryhmälle.
OPPILAAT:
uudet ammatillisen koulun nuoret (16-17 v.)opiskelijat "viettävät" ensimmäistä viikkoa syksyllä omassa ryhmässään, eivätkä vielä kunnolla tunne toisiaan.
OPETTAJAN ROOLI:
open tarkoituksena on tehdä tarkentavia kysymyksiä dialogin aikana ja pitää keskustelua yllä, eli siirtyä aiheesta (kysymyksestä) toiseen.
TUNTI ALKAA TÄSTÄ:
Hyvät oppilaat! Olemme edellisillä kerroilla käsitelleet sitä, mitä kestävä kehitys on. Kestävän kehityksen päämäärä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Hyvä elämä on mahdollista, jos yhteiskunnan kehityksessä otetaan maailmanlaajuisesti huomioon tasavertaisesti ympäristö, ihminen ja talous. Kestävän kehityksen ajattelutavan mukaan me ihmiset emme voi ajatella vain itseämme ja jättää huomioon ottamatta, mitä vaikutuksia esimerkiksi korkean elintason tavoittelu aiheuttaa luonnossa ja ympäristössä. Jos tavoittelemme kestävää kehitystä emme voi ajatella, että vain meillä rikkaissa länsimaissa asuvilla ihmisillä on oikeus korkeaan elintasoon ja että köyhät maat huolehtikoot itse ongelmistaan. Myöskään oman yhteiskuntamme sisällä emme voi olla kantamatta vastuuta heikoista, sairaista ja köyhistä, vaikka itse olisimme vahvoja, terveitä ja hyvin toimeentulevia, jos haluamme edistää kestävää kehitystä.
Tänään opiskelemme sitä, miten me tavalliset ihmiset omassa elämässämme ja omalla toiminnallamme voimme edistää kestävää kehitystä. Keskitymme tänään kestävän kehityksen sosiaaliseen ja kulttuuriseen näkökulmaan.
Sosiaalisen kestävän kehityksen tavoitteena on ihmisten oman elämänhallinnan lisääminen ja ylläpitäminen sekä ihmisen yhteisöllisen identiteetin vahvistaminen. Yhteisöllinen identiteetti tarkoittaa sitä, että ihmiset tuntevat kuulevansa johonkin ryhmään, yhteisöön. Sosiaalisesti kestävän kehityksen ongelmia Suomessa ovat muun muassa työttömyys, syrjäytyneisyys sekä sosiaalisten erojen kasvu.
Kulttuurisella kestävällä kehityksellä tarkoitetaan sitä, että jokaisella ihmisellä on oikeus omiin tapoihinsa ja asenteisiinsa ( so. kulttuuriinsa) niin kauan kuin tavat eivät loukkaa ja syrji toisia ihmisiä. Kulttuurisesti kestävä yhteiskunta on kulttuurisesti moninainen ja suvaitsevainen ja edistää ihmisten henkistä kasvua.
Opiskelemme tänään kestävää kehitystä keskustelemalla siitä, miten me voisimme tässä omassa opiskeluryhmässämme edistää sosiaalista ja kulttuurista kestävää kehitystä. Meillä on edessä kolme vuotta yhteistä opiskeluaikaa. Yhteinen tavoitteemme on, että jokainen valmistuisi kolmen vuoden päästä ammattiinsa. Miten voimme omalla toiminnallamme varmistaa, että näin käy?
Aletaan purkaa tätä aihetta käymällä läpi sitä, millaisia käsityksiä ja kokemuksia teillä on hyvästä ja vastaavasti huonosta ryhmähengestä peruskoulun puolelta. Puramme kokemuksia dialogisesti. Muistatte aikaisemmalta, että dialogi tarkoittaa vuoropuhelua eli sitä, että
1. kun yksi puhuu, muut kuuntelevat
2. pysähdymme yhteen asiaan kerrallaan emmekä hypi asiasta toiseen
3. kunnioitamme toisiamme ja toistemme mielipiteitä ja käsityksiä
4. edistämme keskustelua tekemällä selventäviä kysymyksiä edeltävän puheenvuoron pitäneelle
5. pyrimme yhteiseen ymmärrykseen mahdollisimman monia näkökulmia kuulemalla.
No niin, aloitetaan keskustelu:
=> dialogi alkaa open johdolla:
- mitä on mielestänne hyvä ryhmähenki? Mitä se pitää sisällään?
- miten voimme omalla toiminallamme vaikuttaa hyvän ryhmähengen syntyyn?
-miten voimme ylläpitää sitä?
-mitä kokemuksia teillä on hyvästä ryhmähengestä?
- mikä ovat huonon ryhmähengen tunnusmerkit?
- mitä voimme tehdä sen poistamiseksi / estää sitä toteutumasta?
-voimmeko tässä ja nyt sopia noudattavamme tiettyjä periaatteita hyvän ryhmähengen toteutumiseksi ja ylläpitämiseksi ja samalla huonon ryhmähengen estämiseksi? Mitä ne olisivat?
OPE KIRJOITTAA PERIAATTEET TAULULLE!
Edetään open johdolla kysymys kerrallaan. Jokainen miettii tykönänsä vastauksia yllä oleviin kysysmyksiin. Luulen, että tämän enempää ei tarvita käsikirjoitusta.
ROOLITUS:
Ope: ?
Oppilaat: Anne J. + muut?
Laadin kysymyslomakkeen, jossa on seuraavanlainen teksti:
Dialogi tarkoittaa vuoropuhelua
Dialogin tunnuspiirteitä voi lyhyesti luonnehtia seuraavasti:
•kun yksi puhuu, muut kuuntelevat
•pysähdytään yhteen asiaan kerrallaan eikä hypitä asiasta toiseen
•kunnioitetaan toisia ja toisien mielipiteitä ja käsityksiä
•edistetään keskustelua tekemällä selventäviä kysymyksiä edeltävän puheenvuoron pitäneelle
•pyritään yhteiseen ymmärrykseen mahdollisimman monia näkökulmia kuulemalla
Seuraa keskustelua dialogin tunnusmerkkien näkökulmasta.
Miten dialogin käyttö mielestäsi onnistui asteikolla 4 – 10?
Kommentit
Työstetään tämä jollain tauolla ja kerrotaan tulokset kaikille.
Voin jakaa lomakkeen aluksi. Otan kopioita mukaan.
Luen blogia seuraavaksi maanantaina, 5.5.08, joten jos haluatte lomakkeeseen (tai muuhun) muutoksia, niin tehkää ne tykönänne, en ole tuolloin printterin ulottuvilla.
Iloista Vappua!
Anne Jii
Hei,
voisiko joku tuoda kannettavan mukanaan? Tulen itse junalla, enkä viitsisi kantaa sitä mukanani, koska vaihtojakin on niin monta.
Voitaisiin käyttää sitä apuna lomakkeita työstettäessä.
Terveisin Anne Jii
Hei, minä voin tuoda kannettavan mukanani, sillä asun lähellä.
Olen mukana näytelmässä oppilaana.
Kyllä tämmöisestäkin opiskelijaporukasta pitäisi löytyä kokemuksia hyvästä ja huonosta ryhmähengestä. Kokemukset voivat liittyä peruskouluun, harratuksiin ja muuhun vapaa-aikaan. Voimme "olettaa", että nämä nuoret ovat jo vähän ryhmäytyneet (kun heitä kerran on näin vähänkin) ja uskaltavat tuoda esiin kokemuksiaan.
Toivottavasti opekin ilmoittautuu, ja muutama muu oppilas kuin minä ja Anne J.
Terv. Eija
Heippa
ehdottaisin kyselylomakkeeseen kysymystä siitä, että tuliko DIANA-malli opetusmuotona selväksi yleisölle.
Milma
Huomenta
Nyt ainakin näyttää että pääsisin osallistumaan opetuspäivään!
Mielestäni kyselylomake on hyvä ja vielä siihen tuo Milman lisäys, niin...
T : Anne I.
Hei,
tiedoksi: saavun paikalle tiistaina n. klo 9.30.
Tuota DIANA-mallia voisi esitellä vähän laajemminkin lomakkeiden jaon yhteydessä. Siitähän meillä on jo tämän blogin avulla kerättynä materiaalia yllin kyllin.
Näkemisiin Anne Jii
Hei! Minä tein kirjallisen sepustuksen Diana-mallista ja tämän opetustuokion tavoitteista, sisällöistä ym, jonka voi käydä ennen näytelmää läpi ja jakaa muille ope-opiskelijoille. En laita sitä tähän, mutta katsotaan ennen näytelmää. Jos Anne työstään arviointilomakkeen, niin eiköhän nämä kaksi paperia riitä tiistaipäivän tarpeisiin.
Kirjoitin hieman näytelmän vuorosanojakin, mutten laita niitäkään tähän. Jos haluatte, voidaan katsoa tiistaina, olisiko niistä hyötyä. Tarvitaanko me niitä lainkaan vai miten hyviä improvisoija me ajatellaan olevamme? Koska meitä näyttää tulevan todella vähän tiistaina paikalla, pitäisikö meidän pyytää muutamaa vapaaehtoista mukaan näytelmään. Ootteko etsineet lippalakit tai muuta vastaavaa? Minä lähdin "käsiksessä" Milman ehdotuksesta, että opiskelijat olisivat marata-opiskelijoita. Katsoin paikallisen kk Tavastian sivuilta koulutusohjelman: Suurtalouden ruokatuotannon koulutusohjelma 1. vuoden opiskelijat. Otin muutenkin kestävän kehityksen ops:n sisällön Milman tekstistä.
Tuon siis koneen mukanani ja tikun.
Tulkaa nyt ainakin Annet I ja J paikalle!
Terv. Eija
Moikka
Onnea matkaan huomiselle! :) Ilmoitelkaan tähän blogiin miten kaiken kaikkiaan päivä meni, olen hengessä mukana. Katsotaan huomisen jälkeen pitääkö jotain vielä kirjoitella tai hakea tietoa Wikipediaa varten, autan siinä sitten tarpeen mukaan. Meillä taitaa kyllä tietoa löytyä näiltä meidän sivuilta jo yllin kyllin. Palataan asiaan,
Milma
Moro!
Anteeksi pitkä nettihiljaisuus. Olen ollut pari viikkoa reissussa. Tänään jouduin aamuviiden päivystykseltä tänne Rovaniemelle yöksi. Olen huomenna vasta ysin maissa Hesassa, joten en aivan alkuun pääse… Ajettava kuitenkin vielä Järvenpään kautta, kun en viitsi työvaatteissa sinne tulla.
T:Katja
Hei, kiva jos pääset Katja paikalle. Olisi hyvä, että olisi edes kolme opiskeilijaa ja ope. Onko kellään korvia tai muuta rekvisiittaa?
Terv. Eija
Moi!
Tulen joo. Toivottavasti kone on aikataulussa. Eikös se jokin muu ryhmä halunnut esiintyä ensimmäisenä? Ei mulla ole valitettavasti kuin omat korvat ;) Mä voin olla oppilas...:) Voin toki piirrellä niitä hassuja tikku-ukkoja, mitä viimeksikin taululle töhersin.
Terkuin Katja
Hei! Eikö meillä ole ap:llä aluksi yhteistä opetusta ja sitten vielä valmistautumista pienryhmissä näytelmiin? Luultavasti meidän vuoro on vasta lounaan jälkeen. En tiedä, tarvitseeko sinun piirtää, jos kerromme menetelmästä etukäteen ja jaamme jotain kirjallista materiaalia. Ap:llä nämä ratkaistaan ryhmässä. Tule Katja, kun ehdit. EIja
Tällaisen sepostuksen sain kasattua DIANA- mallin sovelluksesta käytännössä. Mietin kovasti sitä, että pitäisikö kirjoittaa DIANA-mallin mukainen käytännön sovellus ilman verkkoa, mutta se nyt taitaa siihen oleellisesti kuulua, vaikka me emme sitä siltä pohjalta käsitelleetkään.
DIANA-mallin soveltaminen käytännössä
DIANA-mallissa sekä opettaja että oppijat toimivat verkkoympäristössä omalla oppimisalustalla jossa keskustellaan dialogin periaatteella. Oppijat etsivät autenttisia, työelämässä osattavia asioita ja muotoilevat opettajan kanssa näiden työelämästä saatujen kokemusten ja ideoiden perusteella ongelman oppimisensa tavoitteeksi.
Oppijat käyttävät kaikkia tietolähteitä. He etsivät informaatiota vertaisilta, opettajalta ja muilta asiantuntijoilta, aineistoista, materiaaleista ja linkeistä, jotka verkossa ovat käytettävissä, työstääkseen informaation tiedoksi.
Oppijoiden tavoitteena on ymmärtää mikä merkitys yhteisöllisyydellä on oppimisessa. Oppijat harjoittelevat kyselevää ihmettelyn taitoa ja löytävät uusia polkuja ja merkityssisältöjä dialogissa syntyneestä aineistosta.
Opettaja osallistuu oppijoiden ja oppijayhteisön ongelmanratkaisun ja ammatillisen osaamisen kehittymisen arviointiin prosessin eri vaiheissa ja päättyessä. Opettaja arvioi myös oppimisprosessin eri vaiheissa, millaisia yhteenvetoja hänen pitää tehdä osaamisen edistymisestä. Arvioinnissa ollaan kiinnostuneita toisaalta oppimisprosessin etenemisestä ja parantamisesta ja toisaalta oppimisprosessissa saavutettavista tuloksista. Oppijat arvioivat sekä omaa että toistensa ammatillista kehittymistä. Oppijat pääsevät osalliseksi toistensa ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisestä prosessin eri vaiheissa ja prosessin päätyttyä.
Lähteet:
Aarnio, H. & Enqvist, J. 2001. Dialoginen oppiminen verkossa – DIANA-malli ammatillisen osaamisen rakentamiseen. Kehittyvä koulutus 2/2001. Opetushallitus.
Aarnio, H., Enqvist, J. & Helenius, M. (toim.) 2002. Verkkopedagogiikan kehittäminen ammatillisessa koulutuksessa ja työssäoppimisessa: DIANA –toimintamalli. Opetushallitus.
Milma Siis kirjoitteli edellisessä.
Milma
Hei! Ihan hyvä teksti soveltamisesta, ja se sopii sekä verkko-opiskeluun sekä meidän esimerkkiimme, jossa dialogin periaatteita yritettiin soveltaa keskusteluryhmässä. Saimme muuten ope-opiskelijoilta arvosanan 8- (=keskiarvo) siitä, miten hyvin esimerkki havainnollisti Diana-mallin keskeisiä periaatteita. Arvosanat vaihtelivat 6 ja 9 välillä; kuutosia oli kuitenkin vain muutama. Parhaiten meni perille kuuntelun ja puhumisen erottaminen. Terv. Eija
Lähetä kommentti